lauantai 16. syyskuuta 2017

ELÄMÄNI KIRJAT: Suhteeni kirjallisuuteen ja lukemiseen





Olen jo pitkään pohtinut jonkinlaisen postaussarjan aloittamista. Retkeily ja luonnossa liikkuminen olisi ollut toki luonteva aihe, mutta blogini sisältää jo niin paljon siihen aiheeseen liittyvää juttua, etten koe pystyväni tällä hetkellä kirjoittamaan siitä aiheesta teille tarpeeksi uutta ja mielenkiintoista sisältöä. Ei huolta - luontoaiheet säilyvät kuitenkin muuten entisellään mukana sisällössä!

Suhteeni kirjoihin on säilynyt läheisenä suurinpiirtein koko elämäni ajan tähän päivään - ja toivottavasti hamaan tulevaisuuteen asti. Nyt kun Turun Kirjamessutkin lähestyvät (kolmen viikon kuluttua on täysi tohina päällä), tuntui luontevalta aloittaa postaussarja elämäni kirjoista. Haluaisinkin tästä lähin noin kerran kuussa esitellä teille jonkin minuun vaikuttaneen teoksen. Tähän ensimmäiseen osaan en halunnut vielä ottaa mitään yksittäistä opusta, vaan pieniä paloja minun kirjahyllystäni höystettynä kirjallisuussuhdekertomuksilla.

Kuvissa ei todellakaan näy kirjahyllyni koko kirjoa, mutta kuitenkin se tärkein huomio on helppo jokaisen näitä teoksia yhtään tuntevan tietää - makuni kirjallisuuden suhteen on hyvin monimuotoinen, enkä pysty lokeroimaan itseäni minkään tietyn tyylin suurkuluttajaksi. Lapsena luin kotikylän kaikki hevoskirjat läpi varmaan viiteen kertaan, mistä kerroinkin jo tässä postauksessa. Nuorena aikuisena suurin menekki taisi olla musiikkia käsittelevillä elämänkertatyyppisillä kirjoilla, joista on sittemmin siirrytty enemmän kaunokirjallisiin romaaneihin. Myös monenlaiset runot ovat kuuluneet suosikkeihin jo viitisentoista vuotta. 

Yleensä minulta lahjatoiveita kysellessä listalta löytyy kirja tai useampi - tai ainakin kirjakaupan lahjakortti. Mieskin tietää jo joululahjaksi hankkia kirjallisuutta. Aina bussilla tai junalla reissatessa laukusta löytyy vähintään yksi kirja, riippuen siitä kuinka lähellä lopputekstejä sillä hetkellä kesken oleva teos on. 

Nuorempana luin helposti parikin kirjaa viikossa, mutta nykyään tahti on enemmän kirja per kuukausi tai pari-vauhtista. Vaikka aikaa periaatteessa olisikin, on lukemisen rutiini hävinnyt jonnekin sosiaalisen median ja televisioviihteen kiemuroihin. Ehkä tämä postaussarja innostaa minutkin taas tarttumaan kirjoihin aktiivisemmin - toivottavasti myös Sinut siellä ruudun toisella puolella!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti