Viikon mittaiseksi tarkoitettu Lappi-loman kestävä postaustauko venähti vahingossa hieman pidemmäksi, koska tähän väliin osui niin paljon kaikkea muutakin sählinkiä. Nyt on kuitenkin taas kuvia muokkailtu ja tekstejä jäsennelty, joten lopetetaan tämä radiohiljaisuus tähän.
Reilu kaksi viikkoa sitten lauantaina otin yöjunan alle ja hurautin Tampereen kautta Ouluun. Oulussa nopea aamupala siellä yöpyneiden vanhempien sekä kissan kanssa ja eikun maantielle auton kyytiin. Määränpäänämme oli Kittilän Tepasto, jonne siskoni perheineen oli ajanut jo hieman edeltä käsin.
Suunnitelmana oli viettää rentouttava viikko lähinnä maisemia ihaillen ja luonnosta nauttien, mutta kelit eivät ihan hirveästi suosineet. Aurinko ei juuri näyttäytynyt, vaan melko sumuisissa tunnelmissa päivät kuluivat. Pienen lisästressin alkulomaan toi myös tieto siitä, että saimme mieheni kanssa uuden vuokra-asunnon, ja sen seurauksena olikin sitten hoidettava nopealla aikataululla muutamia juoksevia asioita ja ajeltava esimerkiksi Kittilän kirjastoon tietotekniikan äärelle. Loppu hyvin, kaikki hyvin - muutaman viikon päästä muutetaan!
Tepastolla lunta oli hieman maassa koko ajan, mutta mitään sen kummempia lumisateita ei meidän viikon ajalle sattunut. Lämpötilatkin olivat ihan mukavat, kylmimmillään taisi olla miinus viiden luokkaa.
Porukkamme karvaisin kaveri oli alkuun uuden paikan suhteen hieman epäileväinen, mutta tutun porukan ympäröimänä ei montaa päivää mennyt, kun kissa jo pötkötti matolla selällään - ihan niin kuin kotonakin. Tämä reissukissa on siitä erikoislaatuinen, että täälläkin sen uskalsi päästää ulkoilemaan vapaasti. Kerttu tutkii hetken lähiympäristöä, ja palaa sitten sisälle syömään ja keräämään voimia seuraavaa ulkoilua varten.
Yhtenä päivänä ajoimme myös Levin huipulle. Etukäteen ajatellen olisi ollut mukava käydä huipun lähellä näköalaravintola Tuikussa, mutta näkyvyys oli vain muutaman metrin, joten tärkeämpänä prioriteettina oli lähinnä pysyä oikealla tiellä. Huipulla joka tapauksessa käytiin. Siellä pakkasta ja lunta oli hieman enemmän kuin alempana.
Muoniossa käydessämme ajoimme Pallas-Yllästunturin Kansallispuiston sivuitse, ja onnistuinkin kehittämään pakkomielteen sinne retkeilemään pääsystä. Jos sitten muutaman vuoden päästä vuokraisi mökin jostain sen liepeiltä!
Äidin kanssa kävimme kävelemässä yhtenä päivänä kymmenisen kilometriä Perhejärven luontopolulla Tepastolla, mutta siitä teen postauksen erikseen. Muutoin ei juuri patikoimassa käyty, mutta aika kului rattoisasti myös mökillä pihatöitä tehden ja korttia pelaten. Viimeisenä iltana kasattiin pihalle nuotio ja paistettiin tikkupullaa - ihan törkeän hyvää!
Paluumatkalla yövyimme Kärsämäellä sympaattisessa Motelli Nuttulinnassa. Motelli ei todellakaan hohda uutuuttaan, mutta jos ei pelästy hieman "kaurismäkeläistä" meininkiä, niin voin ehdottoman lämpimästi suositella tätä!
Ajoimme matkalla Virtain läpi ja isä onnistui bongaamaan vaikuttavan asevelihenkeä kunnioittavan muistomerkin Ohtolan kylässä kantatie 66:n varrella. Kannattaa pysähtyä hetkeksi ihailemaan, mikäli satutte ohi ajamaan! Itseäni etenkin Suomen sotahistoria on kiinnostanut aina, ja kaikki tällaiset koskettavat.
Palaan Lapin lomaan vielä luontopolku-postauksen parissa myöhemmin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti